Onneksi tulee pääsiäinen. Lätkä menee hauskasti mut en tiijä. Töissä on kivaa, mutta myynti ei kulje. Kotona on saastaista, mutta en siivoa tai tiskaa. Elämää. Elävää elämää on tämäkin.
On elämässä uusia asioitakin. Lauantaina olin green card -kurssilla ja se jatkuu vielä 3 seuraavana lauantaina ja sitten keväämmällä pääsee ihan kentälle. Talk about ruskea kieli. Koska ainoa syy tuolle ponnistelulle on se, että siitä voi olla joskus jotain hyötyä. Hohhoi. Iso ristiriita on myös ammatinvalinnassa. Se on hyvä, mutta se vituttaa joka aamu. Siis ala. Siivous on seksikästä ja myynti vielä seksikkäämpää. Hassua, että sekä tuotteissa että palveluissa hinnan ja laadun välistä yhteyttä ei ymmärretä kummassakaan. Analogiaa.
Huomenna on ratkaiseva päivä. Urkku auki. Ja matsikin luvassa. En enää uskalla edes olla kenenkään puolella. Onneksi joukkueita riittää.
Niin, siitä pääsiäisestä. Huominen hurahtaa miten vaan, torstaina duunissa ohjelmallinen päivä kerrankin, ja mitäs sitten? Ilta tuhat tuo, kuiskausta monta sataa lupausta. En tiedä, kutsuuko ulkoelämä vai käkistynkö himassa. Molempi hyvä. Ehkä ulos. Lauantai nimittäin ikävästi katkoo neljän päivän vapauden. Sen takia to pitäisi juhlia tai sitten la/su illalla. Mutta jaksaako sitä nyt. Ei.
Jos olisi normaali elämä, niin kaikki olisi hyvin. Mutta onneksi ei ole normaali. Täällä sitä vaan myötäeletään vauvaodotusta ja ryvetään.