Kävin Päivä Tukholmassa -risteilyllä. Fasinoivaa. Kaikki on fasinoivaa. Matkaseura jättäytyi pois niin olin siellä yksin. Ihan ihmeellisten kanssamatkustajien kanssa. Oli niin erikoinen reissu että absurdius juuri veti sen tuolle fasinoivalle puolelle. Tukholman reittikin oli mietitty, mutta ah niin ihana torkkukytkin sai järjen päähän varhaisaamiaisen jälkeen, että kannattaa nukkua koko päivä kun kerrankin voi. Eipä tarvinnut hankkia kruunuja.
Viimeinen työpäiväkin oli hassu tai epäaito. Kukaan lähimmistä työkavereista ei ollut paikalla. Sain kuitenkin rutiinit hoidettua. Ehkä tämä nyt oli oikea ratkaisu. Uusi työ alkoi jo eilen mutta alkaa oikeasti vasta maanantaina. Piti mennä MP-messuille mutta en sitten mennytkään. Kun lopputili oli maksettu tilille niin olisi ollut vaarallisesti mammonaa Hayabusan käsirahaan. Törmäsin eilen sitten yhteen tuttuun illalla, ja tämä olisi myymässä omaa Busaansa. Vaarallista.
Ystäväiseni Leena puhui kuitenkin järkeä, että mopo ei ole nyt ajankohtainen. Saan sitten maanantaina Citroën C5 -farmarin avaimet kouraan ja tuskin ihan heti halajan mustan kaunottaren sisältä minnekään kaksipyöräisen selkään. Fasinoiva edustusauto. Ja peräkoukku. Ihan perheeniskää.
Muutenkin ensi viikkoa odottelen ihan hipheihurraa-tunnelmissa. Uusi työ, uudet haasteet, uusi elämä ja kokkailua ja sellaista. Fasinoivaa.
