Mitähän se on? Mä päätin sitten tänään sijoittaa itseni alempaan keskiluokkaan. Kaikki alkoi palkkakeskustelusta, on siis väärin, että minä tienaan enemmän kuin hoitoalalla olevat ihmiset. Ainakin suvulla oli tästä konsensus. Unohtamatta siis tietenkään maanviljelijöitä. Tilanne oli absurdi, ottaen huomioon, että nämä keskustelut käynnistyivät Pohjanmaalla pellonraivaajien pirtissä. Mutta kuka on rikas ja kuka on köyhä ja minkä verran saa ansaita? Kuitenkin mun palkka töissä on varmaan sen nurkan pienimpiä. Ainakin siitä meidän ikiomasta tiimistä.
On hassua, että raha tuli tuolla suvun kesken puheeksi juuri kun männä viikolla olen tasapainoillut pari kertaa humalaisten "miljonäärien" ja "vanhan rahan" ja "uuden rahan" ja sitten ihan aidosti rikkaan rouvan välissä. Tällaisen diplomaattisen ihmisen taidot toimivat kyllä kantabaarissa mutta tättäröiden räpätykseen tuli melkein välillä älähdettyä. Noista kerskareista täytyy kyllä sanoa, että se ei-kerskuva oikeasti hyvin toimeentuleva rouva on mun favourite, ihminen, jolla on sydän ja järki ja huumoria. Ja tämä mua ilahduttavaa kaunis kyynisyyden kukkakin.
Mä en kyllä tajua tätä juttua ollenkaan. Kukaan ei varmaan sano kuuluvansa alempaan keskiluokaan oikeasti. Jos mä sanoisin, että oon self-made-man niin sehän kuulostais ihan hienolta. Mut en sano. Eikä edes netsku kertonut nopsalla haulla silleen faktisesti, että mitä euroja kuussa saa tulla että kuuluu mihinkäkin lokeroon. Kun ei ne luokat onnellisuuden mukaan kyllä määräydy, sen verran oon oppinut.
