sun elämältä suunta puuttuu, sä aina tartut tikkuun lyhimpään. Tää ei johda mihinkään!
Ei voi muuta sanoa, kuin jälleen yksi päivä lähempänä kuolemaa. Pitää ihmetellä viime viikon menoa, ei kukaan voi olla niin tyhmä kuin mä. Ehkä. Tai jos on, niin mulla on ainakin tuuria. Tuli vietettyä pari railakasta iltaa pitkästä aikaa arkena, ei ehkä ihan viisasta uuden duunin suhteen. No, vielä on ollut armoa, nyt on pillerit taas popsittu retkahdusten estämiseksi. Enää 3 kk ja 2 vko koeaikaa...
Eipä sen puoleen, ihan hyvä näin. Ja ihan kiva. Ne pari iltaa ois kyllä kaikin puolin pitänyt jättää väliin. Jälkimmäisenä onneksi sain vaihdettua ajatuksia täyspäisen ystävän kanssa. Tää on muutenkin niin sekavuuden huippua tää kevät, kaikki, mitä piti olla tehtynä, on tekemättä ja kaikki, mitä ei pitänyt tehdä, on tehty. Hmmph.
